Viimeisen kahden kuukauden saldo

IMG_2041

Viime kuukaudet on pitänyt niin hoppua, että blogin päivitys on tullut laiminlyötyä. Töiden jälkeen kun menee tontille ja tulee puolenyön aikoihin kotiin, ei paljon suihkun ja nukkumaanmenon lisäksi pyöri mielessä. Otetaanpä pieni kertaus, mitä on tullut tehtyä.

Höyrysulun päälle nakuteltiin lautaa kahteen kerrokseen. Vinokoolaus kattoa jäykistämään 30cm jaolla ja siihen päälle normikoolaus vaakaan 60cm jaolla johon sitten rimakatto kiinnitetään. (Ja mahdolliset akustointilevyt, jos huopa ei riitä demppaamaan kaikuja riittävästi. Akustiikkalevyksi ajattelin laittaa joitain teollisuuskäyttöön tarkoitettuja esim. Parafon Buller levyjä. Meillä akustiikkalevyt jäävät suurimmaksi osaksi koivurimojen alle peittoon, jolloin ulkonäkö ei ole niin tärkeä. Hinta kuitenkin on noin 10-20% normaaleista akustointilevyistä (vrt. konto turvelevyt jne.)

Heti kun katto oli kutakuinkin ummessa otettiin villat katolle.

IMG_2045

Anpen pojat tulivat ripeästi hommiin ja muutama minuutti tontille saavuttuaan, letku oli jo katolla ja villaa tursusi putkesta.

IMG_2046IMG_2048

Tuntia myöhemmin 55cm villaa yläpohjassa, letku kerättynä pois ja miehet suihkuttelivat itseään puhtaiksi. Tikkaiden juurella näkyy kaikki sotku mitä miesten jäljiltä jäi. Villapaalien muovitkin oli niputettu kompakteiksi paketeiksi pihalle. Suosittelen!

IMG_2049

Takan piippua varten jätettiin yläpohjaan kipsilevystä tehty laatikko, josta villanpuhaltakin yläpohjaan könysi. Täytettiin aukko lasivillalevyillä, jotta lämpö pysyy sisällä ja viimeistellään tämä sitten kun piippu on asennettu. Vihdoinkin saatiin lämmitin puhaltamaan ja talon lämpö pysymään plussan puolella muuallakin kuin vesimittarin ympärille tehdyssä styroxlaatikossa :)

IMG_2050IMG_2082

IMG_2051 IMG_2093 IMG_2111

Nyt kun talossa on lämmin (5kw puhallin näyttää pitävän talon mukavasti noin +12-15 asteisena) oli mukava jatkaa ilmastointiputkien virittelemistä alakertaan, liimailla kosteiden tilojen harkkoseinät, tehdä kevyet väliseinät, alakerran kattojen alaslaskut ja vetää sähköt ja muut kaapelit (=läjäpäin CAT6-kaaplia dataa, taloautomaatiota, varashälytintä, paloilmoittimia, liiketunnistimia, kameroita jne. varten + antennikaapelit joka huoneeseen) paikalleen. Tosin tuohon yhden lauseen töihin meni kyllä varmaan kaksi kuukautta tai puoli kolmattakin. Väliseinät tuli tehtyä HB:n priimasta. Ohutsaumalaastin sijaan käytin Illbruckin kivilliimaa Starkin myyjän suosituksesta. Suosittelen myös muille, erittäin näppärä tuote. Käytännössä se on kuin pistooliurtsua. Kastele harkko, molempiin pontteihin palko vaahtoa, harkko paikalleen. 15 min ja harkko on kiinni kuin tauti. Ei sotkua, kovettunut ylipursunut liima lähtee puukolla. Jos tuntuu, että tämä oli tässä tällä kertaa, ruuvaat pistoolin kiinni ja lopetat siihen. Säkkikaman kanssa se on aina koko säkki tai ei mitään, laastisäkkien raahaaminen vs. urtsupurkkien raahaminen jne. Ja yhdellä purkillä tekee noin 7m2 seinää ja purkki maksaa tingittynä kympin eli rahallisestikaan ero ei ole merkittävä.

Kivitalo rinteeseen tuntuu kyllä hetkittäin huonolta ajatukselta (kaikki kiinnikeet on piikattava, kaikki tavarat on kannettava rinnettä ylös jne.) eikä sähkösuunnitelmatkaan olleet ihan meidän taloon tehdyt. Sähkösuunnitelmissa monet pistorasiat oli piirretty sarjaan, mutta loistava talotoimittajamme ei tietenkään ollut laittanut elementteihin kuin yhden putken per pistorasia joten yhteen rasiaan ei saanut menemään kuin yhden MMJ:n ja tämän takia kattoon jouduttiin laittamaan muutama jakorasia ja vetämään sieltä oksat pistorasioille. Lisäksi kantavista seinistä oli piirretty piuhoja menemään läpi kuin puuseinistä ikään ja 20cm valubetonin läpi ei ihan tuosta vaan kiskaista 12mm reikää – varsinkin kun seinissä on niin paljon rautaa kuin meillä. Yläkerran elementtien pistorasioista tulevat putket porasin välipohjan läpi alakertaan, jotta alakerran alaslaskuissa voi tehdä tarvittavat vedot.

IMG_2104

Kanssarakentajakin ehti eräänä päivänä tontille ja lastenhoidon, suunnittelun ja ruokahuollon lomassa ehti askarrella tulevaan pesuhuone/sauna-tilaan kunnon varaston! Vihdoinkin on tavarat jossain järjestyksessä. Suosittelen kaikille, on paljon helpompi löytää tavarat kun tarvitsee etsiä vain yhdestä huoneesta koko raksan sijasta :)

IMG_2114

Jostain raksablogista lueskelin, miten tämä rakentaja oli tunkenut itsensä cascon märkätilakoulutukseen vaikkei urakoitsija ollutkaan. Tästä innostuneena kävin itsekin läpi milloin koulutuksia olisi tarjolla ja Ardexilla oli tulossa märkätilapäivä tammikuussa. Otin töistä yhden päivän vapaata ja ilmottauduin koulutukseen, jossa käytiin läpi Ardexin märkätiloissa käytetyt tuotteet, märkätilavaatimukset rakennusteknisesti (mitä määräyksissä vaaditaan) sekä vielä käytännössä näytettiin läpivientien ja kaivojen tekemiset sekä 8+9 että S1-K järjestelmillä. Koulutus sai minut ainakin vakuuttuneeksi, että kyllähän tuonkin homman voi itse tehdä kunhan on vain huolellinen. 8+9 on säkkitavarana vähän työläämpi, mutta tuotteena muuten oikein hyvä. Siitä ei esimerkiksi voi tehdä liian paksua kerrosta kuten valmiista hyytelöstä vaan 8+9 kuivuu paksunakin kerroksena ihan normaalisti ja tekee vain kovan paksun kerroksen. Hyytelö liian paksuna kerroksena kuivuu kuin maali (nahoittuu pinnasta ja alle jää nestemäistä joka sitten myöhemmin hiljalleen kuivuessaan halkoo pintakerroksen -> ei pidä vettä), lisäksi 8+9 ei ole niin tarkka betonin kosteuden suhteen vaan sitä voi levittää märemmällekin betonille.

IMG_2145 IMG_2142

No, miten homma sitten sujui? Todettakoon ensimmäiseksi, että 8+9 on selkeästi ammattilaiskamaa -> kuivuu tosi nopeasti. Eli vaikka olin leikellyt vahvikenauhat valmiiksi oikean mittaisiksi ja suunnitellut työn, ensimmäisestä satsista (vaikka pieni olikin) jämähti puolet ämpäriin. Seuraavat satsit tehtiin suosiolla puolet pienemmiksi ja sitten homma alkoi sujua. Harjoittelukohteena käytin teknistä tilaa, johon ei välttämättä olisi vesieristystä tarvinnut edes tehdä. Toisaalta lämminvesivaraaja ja kaikki mahdolliset vesiputket liitoksineen ovat juuri siellä, joten vara ei venettä kaada ja sielläpä nämä harjoittelujäljet ovat kaikkein vähiten näkyvissä. Koulutuksesta oli hyötyä lattiakaivon eristämisessä ja myös sikäli, että oikea tapa sekoittaa tuo 8+9 on hiljalleen lisätä akrylaattineste jauheeseen ja sekoitella koko ajan, jotta seoksesta tulee “sileää”. Ohjeissa ei mainita missään tuota ja ilman koulutusta olisinkin varmaan laittanut juuri toisinpäin ja luultavasti vain mitannut oikeat määrät, kaikki ämpäriin ja sekoitusta päälle. 8+9:llä voi myös tehdä läpivientien tiivistämiset, sekoittamalla siitä pastamaista ja pursottamalla se kuin kermavaahto minigrip pussin avulla läpiviennin ympärille ja muotoilemalla kertakäyttölusikalla -> ei siis tarvitse kohtuu tyyriitä läpivientikappaleita. Nyt pitäisi keksiä vielä sopivat lattialaatat ja laatoittaa ainakin tuo tekninen tila, jotta saisi tuoda maalämpöpumpun sisälle.

IMG_2147

Eilen aloitin myös väliseinien umpeen laittamisen. Katosta jäi muutama paali 100mm isoverin villaa, jota ajattelin repiä puolikkaiksi ja laittaa näihin äänieristykseksi. Mielenkiintoista on aina, että tällainen ns. pienempi homma kuten seinien levyttäminen näyttää paljon isommalta ja enemmän rakentamista eteenpäin vievältä kuin esim. sähköjen vetäminen.

Höyrysulkua paikalleen

Villoituksen jälkeen pääsin nakertelemaan höyrysulkua paikalleen. Sain hommattua viime viikolla muutaman enemmän tai vähemmän heiluvan telineen ja niiden avulla sain napsuteltua kalvon kattoon. Suosittelen muuten kaikille kompuraan yhdistettyä hakasnaulainta (k-raudan halpis ovh 19,90,-), toimii paljon vaivattomammin kuin käsivoimalla toimiva niittipyssy. Ja sitten höyrynsulkuteipiksi ei kannata ostaa Raptorin halvahkoa teippiä, koska se ei sitten pysy missään. Sitkon pikkusen hintavampi tulee loppupelissä paljon halvemmaksi ja on vielä mukavampaa käyttää. Tänään pitäisi vielä vetää yläpohjan kautta menevät parvekkeiden ja terassien sähköjohdot paikalleen ja rakentaa luukut talon molempiin päihin yläpohjaan pääsyä varten. Lisäksi pitäisi miettiä miten piippu viedään yläpohjasta vaivattomimmin läpi ennen kuin puhalletaan villat paikalleen. Niin ja tietysti pitäisi koolata kattotuolien alusta valmiiksi ennen puhallusta, että villat pysyvät siellä missä pitää.

Puhallusvilloista sain neljä tarjousta ja hinnat vaihtelivat 27-35€/m3 puhallettuna. Tarjouksia otettiin sekä selluvillasta että kivivillasta. Selluvillan etu lienee, että vaikka höyrysulussa olisi vähän reikiä, selluvilla pystyy vähän imemään ja haihduttamaan kosteutta. Kivivilla taas ei hengitä eikä siinä ole booriyhdisteitä ja pölinäkin lienee vähäisempää. Jotenkin kivitaloon tekisi mieli laittaa kivivillaa, mutta ehtiihän tässä vielä muutaman päivän miettiä ja kysellä mielipiteitä :)

Muuraushommia

IMG_1998 IMG_1996

Viimeiset pari viikkoa on mennyt taas aikamoisessa hopussa. Seiniä on muurattu aika vauhdilla ja rakentajan iltahommina on ollut lätkiä uretaanilevyt ja tiilisiteet seinille ennen aamua, jotta muurarit pääsevät jatkamaan ylöspäin. Pari viikkoa ja noin 10000 tiiltä on löytänyt paikkansa.

Tiilien kanssahan meinasi tulla taas vähän härdelliä. Alunperin meidän piti laittaa wienerbergerin punainen harjattu 85 milliä korkea tiili, mutta saunalahden koulua ihaillessamme palasimme kuitenkin vanhaan haaveeseen eli 60mm korkeaan retrotiileen. Sen hinta vain meinasi vähän nousta korkeaksi, sillä 60mm kiveä menee noin 25% enemmän ja muurari ottaa yleensä x euroa per kivi. Mutta kun rakentaja.fi:n kaupasta löytyi sopivasti jäännöserä wienerbergerin “iltarusko” retrotiiltä ja muurarin kanssa päästiin hinnasta sopuun niin enää piti miettiä sauman malli. Toive oli, että seinä näyttäisi vähän huolimattomasti muuratulta ja vähän “antiikkiselta”. Iso kiitos Wienerbergerin toimiston väelle, jotka olivat todella avuliaita ja kärsivällisiä sauman mallin, muuraustavan ja värin selvittelyssä (weberin pallas). Lisäksi olemme olleet todella tyytyväisiä tiilen väriin, joka on vähän tummempi ja elävämpi kuin peruspunainen joka oli lupaan merkittynä.

valmista pintaa

valmista pintaa

Ainoaksi ongelmaksi jäi, että jäännöserää oli vain 7000 tiiltä ja loppujen tiilien tekemiseen menisi 6 viikkoa. Muurarin kanssa sovittiin kuitenkin, että myöhästetään aloitusta parilla viikolla ja sitten se menikin oikein mainiosti. Juuri kun tiilet loppuivat keskiviikko aamuna, iltapäivällä rekka tiputti puuttuvat 4500 tiiltä tontille.

Tiilien tueksi piti rakennella vähän runkoa parvekkeiden seiniksi. Niistä tuli omasta mielestäni niin hienot, että oli ihan harmi peittää ne tiilillä :)

IMG_1993 IMG_1992

Talo kun on vielä auki katon alta ja olohuoneessa niin isot ikkunat, on siitä muodostunut varsinainen lintupyydys. Muutama lintu on löytynyt parvekkeelta lennettyään ikkunaa päin ja muutama on saatu pelastettua sisältä takaisin vapauteen. Alla yksi sinitiainen joka törmättyään ikkunaan oli vielä vähän pyörryksissä, eikä suostunut päästämään sormesta irti millään vaikka oltiinkin jo vapaan taivaan alla.

IMG_1994

Ei sada enää…

…sisään nimittäin. Etelä-Suomen Peltipojat nakertelivat kahdessa päivässä meille kunnon konesaumakaton. Hatunnosto heille, sillä elementtien alkuperäisen toimitusaikataulun mukaan urakka sovittiin jo viime vuoden marras-joulukuulle. Loistavaa joustavuutta! Samalla pojat laittoivat myös kaikki vilpet katolle “kun me nyt siellä jokatapauksessa ollaan eikä siihen mene kuin pari minuuttia”. Reunalistat, palotikkaat ja rännit vielä puuttuvat ja viimeistely jääkin rännien ja listojen osalta odottamaan muurauksen valmistumista.

IMG_1949.JPG

ikkunat asennettu!

IMG_1943

Etupuolen neljä suurta ikkunaa nostettiin suoraan paikalleen.

 

 

Tiistai-aamu valkeni tasaisen harmaana kuten viime viikkoina kaikki aamut. Olin tähdännyt meneväni noin seitsemäksi tontille eli hyvissä ajoin ennen kaavailtua aloitusaikaa (8:00). Varttia vailla seitsemän etelä-Helsingin murretta puhuva kuski soitti olevansa jo tontilla lasit kyydissä. Kaikki siis alkoi lupaavasti. Nosturiautokin tuli ennen kahdeksaa ja ainoastaan Akaalta tuleva asennusporukka oli pk-seudun ruuhkiin tottumattomana vartin myöhässä.

Ikkunathan meille tulevat entisen Fenestran pohjalle perustetulta Fenglass:lta, joka tekee ikkunat Virossa Fenestran tehtaalla. Fenestran Suomen tehtaan ilmeisesti osti Pihla-ikkunat ja tämän Viron tehtaan toimintaa jatkaa porukka entisiä Fenestralaisia. Joustava toimitus, hyvä palvelu, dk-ikkunat valikoimassa ja kilpailukykyinen hinta olivat ne tärkeimmät syyt päätyä tähän toimittajaan. Pitkään mietimme, olisimmeko ottaneet talon lasiseinään kuitenkin sen liukuoven, mutta 4,2m leveä liukuovi olisi tullut niin kalliiksi, että se sitten jätettiin pois. Näyttävähän se olisi ollut, mutta tällä kertaa näin. Alunperin meille piti tulla mustat ikkunapokat sekä sisään että ulos sekä musta panelointi talon päätyihin, mutta kun molemmat talon päädyt olisivat joko ikkunaa tai mustaa panelia ja täten aika raskaan ja synkän näköiset niin päädyimme muuttamaan talon värimaailmaa reippaasti vaaleampaan suuntaan. Nyt panelointi tulee suurin piirtein puunväriseksi ja ikkunat ovat ulkopuolelta mahdollisimman lähellä samaa sävyä olevaa alumiinia ja sisäpuolelta lakattua puuta. Yksi naapuritaloistamme on tehty samalla värityksellä ja meidän mielestämme se on todella onnistunut. Toivotaan, että meilläkin on lopputulos yhtä upea!

Asennukseen toi lisää haastetta meidän takaparvekkeen päällä oleva 3m pitkä räystäs. Mitään sellaista nosturiahan ei ole, joka pystyisi tuon räystään verran tuomaan ikkunaa takaisinpäin eli kattovanereita jouduttaisiin purkamaan ja tiputtamaan ikkunat kattotuolien välistä paikalleen. Pelkkä käsinnostaminen ei olisi onnistunut, koska 18×21 ikkuna painaa kuitenkin reippaat 200kg ja todennäköisyys hajottaa se on aika suuri. Mutta onneksi on kavereita. Asennusta valmistellessa lankomiehen kanssa mietimme asiaa ja hän ehdotti, että otetaan ikkunat nosturilla etuparvekkeelta sisään, raahataan talon läpi ja lopuksi kiskaistaan taljalla ylös oikealle paikalle. En löytänyt ehdotuksesta mitään syytä miksi se ei voisi toimia ja ilmoitin ikkunamyyjälle, että tehdäänkin tällä tavalla. Sieltä puolelta sain epäilyjä ratkaisun toimivuudesta, mutta usko oli luja ja kun vielä saatiin lainattua pari ketjutaljaa, liinat ja alumiiniprofiilit kannatukseen olin varma, että näillä pärjätään.

Asennus sujuikin sitten aivan sutjakkaasti ja Nordströmin nosturiauto sai 6 tunnin jälkeen lähteä varikolle. Saimme kuitenkin lainata imukuppia iltaan saakka ja sillä ja ketjutaljalla ikkunoiden asennus sujuikin sukkelaan. Iltaan mennessä 80% ikkunoista oli paikallaan ja minä lähdin palauttamaan imukuppia varikolle. Taljaidea säästi reippaasti nosturitunteja sekä paljon työtä kun kattoa ei tarvinnut purkaa. Ensi viikolla sitten tulevat Etelä-Suomen Peltipojat tekemään katon ja sitä seuraavalla viikolla alkaa varmaankin julkisivumuuraus. Tätä menoahan talo saadaan hyvin umpeen ennen kuin kelit viilenevät!

IMG_1944

imukuppi + ketjutaljaviritys valmis viimeiseen nostoon

Elämyslattiavalu vai lattiavaluelämys?

Halusimme taloomme betonilattiat ja mietintää käytiin Mastertopin tai silikaattikäsitellyn lattian välillä. Asuntomessuilla Talo Skammissa käytyämme totesimme, että silikaattikäsitelty on se mitä halutaan. Mastertop vaikutti turhan elävältä pinnalta ja silikaattipintainen oli mukavan rauhallinen, mutta silti hieman vaihteleva. Lattiamies teki hyvän tarjouksen johon kuului elämyslattiavalu (eli valutyö + konehierto useampaan otteeseen) sekä betonit heidän kauttaan. Lattiavalu oli sovittu alkavaksi maanantaiaamuna klo 7. Sitä ennen oli kuitenkin saatava kaikki valmiiksi: erotuskaistat, sähköjohdot, lattialämmitysputket kohdilleen, paineet sisään, peitettävä aukot jotta aurinko ei kuivattaisi betonivalua epätasaisesti, päätettävä valun paksuus, merkattava korot seiniin ym ym. Tämä johti siihen, että raksalla tuli vietettyä koko yö. Viiden aikaan aamulla, kun kuvittelin kaiken olevan valmista ja että enää tarkistan kaivojen korot ja lähden ottamaan nokoset ennen valuporukan tuloa, huomaan yläkerran kylpyhuoneen kaivon olevan liian korkealla ja kaatoa tulisi vain sentti 2,5m matkalle. Kaivo on siis saatava syvemmälle, mutta kun välipohja on 20cm paksu betonilaatta ja klo on viisi aamulla vaihtoehdot touhulle ovat aika rajalliset. Piikkaamalla se olisi muutaman minuutin homma, mutta siihen herää koko katu. Rälläkällä samaten, mutta siihen herää ainakin naapurit. Siis kokeillaan hakata vain vasaralla ja viisi minuuttia myöhemmin tiesin, että silläkin saa naapurin hereille. Otettiin sitten puukko kouraan ja käytettiin sitä talttana ja naputeltiin vasaralla hissukseen betooniin koloa. Tuntia myöhemmin kaivo oli sentin syvemmällä ja äkkiä urtsua reiät täyteen ja paino päälle, että pysyy paikallaan ja ehtii vähän jämähtää ennen valua. Kymmentä vailla seitsemän totesin, että nyt on pakko hakea huoltamolta vähän kahvia ja sämpylää, muuten mieheltä loppuu virta. Takaisin tultuani 20min myöhemmin, tontilla olikin Lattiamiehellä jo täysi meno päällä ja betonia levitettiin taloon. Kaikki vaikutti siis oikein hyvältä.

kura leviää

kura leviää

Paikalla oli kolme miestä linjaamassa pintaa ja yksi pumppasi kuraa lattialle. Homma toimi ripeästi ja tuntia myöhemmin yläkerta olikin valmis.

valupintaa ensimmäisen käsiliippauksen jäljiltä

valupintaa ensimmäisen käsiliippauksen jäljiltä

Alakertaan meni toinen tunti ja miehet lähtivät valamaan toisen kohteen ja sanoivat tulevansa parin tunnin päästä hiertämään pintaa. Totesin itsekin, että nyt lähden ottamaan unet ja palaan iltapäivällä katsomaan miten homma sujuu. Tässä vaiheessa sateli vähän vettä ja olimme kaikki sitä mieltä, että sadekeli on hyvä valukeli kun kura ei kuivu liian nopeasti.

Iltapäivällä vettä tulikin sitten oikein kunnolla ja tuulikin yltyi. Palattuani tontille miehet tulivat vastaan ja sanoivat, että vettä tulee sisään sekä ikkunoista joista pressut olivat repeytyneet irti (10mx12m pressu on aika purje ja kiinnityslenkkien kestävyys näköjään varsin vähäinen) että myös katosta jossa on vain OSB-vanerit aluskatteena. Varsinkin katosta tulevat pisarat olivat ongelma, koska ne syövät hiertopintaan koloja. Tätä yritettiin estää levittämällä tippakohtiin pahvin paloja, mutta tuolla tuulella se oli vähän puolivillainen ratkaisu. Ja sitä vettähän sitten tuli ja tuli. Taivaalta, ikkuna-aukoista ja katosta. Ja tuulta riitti ja pressut lepatti pitkin tonttia. Ja rakentajaa masensi.  

Konehierrettyä pintaa ja pahvia tippoja nappaamassa

Konehierrettyä pintaa ja pahvia tippoja nappaamassa

Saa nyt nähdä millaiseksi tuo yläkerran lattia muodostuu loppuhionnan jälkeen. Onneksi pisarat eivät ihan paraatipaikoille tippuneet vaan vähän syrjempään. Jos siis joku on tekemässä samanlaista lattiaa, suosittelen lämpimästi asentamaan ikkunat ja katon ensin. Se suojaaminen ja kastelu on huomattavasti pienempi paha kuin tämä sään armoille joutuminen. Varsinkin jos talossa on yhtä suuret aukot kuin meillä. 

Kaikesta huolimatta pinta näyttää noita muutamia kohtia lukuunottamatta varsin hyvälle. Märkätilat jätettiin käsiliipatulle pinnalle. Hyvää jälkeä tuli niihinkin. Suosittelen siis muillekin Lattiamiehen valua. Kaadotkin näyttävät olevan kohdallaan. 

konehierretyn ja käsiliipatun ero

konehierretyn ja käsiliipatun ero

Seuraavana päivänä valun päälle levitettiin suodatinkangas, kasteltiin se läpikotaisin ja vedettiin vielä muovi päälle. Näin se saa olla kaksi viikkoa. Kovalevyt levitetään muovin päälle suojaamaan lattiaa kolhuilta. Loppuhionta ja silikaattikäsittely tehdään vasta ennen kalustamista joten lopullinen pinta nähdään vasta sitten. 

kasteltu suodatinkangas paikallaan

kasteltu suodatinkangas paikallaan

lattia muovitettu pariksi viikoksi

lattia muovitettu pariksi viikoksi