Alkavaa ahdistusta

Aika kuluu ja homma ei etene. Varmaan tuttu tunne muillekin raksaprojektilaisille, mutta alkaa ehkä ensimmäistä kertaa tuntua meillä. Budjetissa on noin 50t€ aukko joka pitäisi saada kursittua. Ja jos sitä ei tässä vaiheessa tehdä, on turha kuvitella että ne säästöt jostain kummasti löytyisivät matkan varrelta. Pikemminkin kuvittelisin homman menevän toisin päin ja rahaa kuluvan sinne ja tänne kuluihin joita en olisi koskaan osannut arvata. Nyt pitäisi saada jotain liikettä aikaiseksi jotta tänä kesänä rakennettaisiin.

Tällä hetkellä keksittyjä säästökohteita:

  • Kellari pois. Säästää ehkä 10t€ kun tulee vähemmän louhintaa ja ontelolaatta-alapohjan sijaan voidaan tehdä maanvarainen laatta. Talon alle pitää kuitenkin louhia kanaali teknistä tilaa varten, joten saapa nähdä tulisiko siinä kuitenkin talli samalla kertaa. Näidenkin päättäminen ennen kuin kaivuri on kuorinut pintamaan pois ja nähdään missä kallio oikeasti menee on aikamoista arpapeliä.
  • Autotalli pois maan alta. Harmi sinänsä, arkkitehti kuulemma käytti tähän paljon aikaa ja sinne se olisi kivasti uponnut pois silmistä. Ja pihaakin olisi tullut lisää. Jos kellari kuitenkin jää pois, autotallin kivat puolet kuten sisäänkäynti taloon suoraan tallista häviävät. Lisäksi tallia pitää siirtää vähän tielle päin, jotta talon anturalle jää jonkinmoinen tila. Niitä ei voine pistää suoraan päällekäin jos talo on maanvaraisella laatalla. Säästöä ehkä 5-8t€ kun vaihdetaan harkot puurunkoon, louhitaan pari metriä vähemmän ja tehdään toisesta autopaikasta varasto ja autolle vain katos.
  • Tiilivuoraus pois ja rappaus tilalle. Säästääkö tällä mitään lienee ihan kiinni siitä, millaisen tekijän saa. Tiilet ja laastit nopeasti laskien maksaisivat noin 7000€ ja jos joku muuraa sen suurinpiirtein samalla hinnalla niin ollaan noin 15000€:ssa. Rappaus maksaisi samalle neliömäärälle noin 13000€ jos lasketaan että se maksaisi 80€/m2
  • Tyynen viileästi luovutaan ideasta, että parvekkeet olisivat keveästi ilmassa vaan vedetään tylyt pilarit maahan, joilla saadaan parvekkeille kannatukset ja ne voidaan tehdä ontelolaatoista. Tällöin talon arkkitehtoninen idea kyllä katoaa ja siitä tulee tyly kuutio. Sillä tosin saatettaisiin säästää noin 10t€.
  • Viimeinen vaihtoehto: aloitetaan alusta. Todetaan, että tästä ei tule meidän taloa ja maksetaan oppirahat arkkitehdille tähän saakka tehdystä työstä. Jotenkin naiivisti kuvittelin, että arkkitehdin piirtämä talo ei olisi hirveästi perus mallitaloa kalliimpi ja valitsimme sitten hyvän ja myös kalliin arkkitehdin. Todellisuus kuitenkin on, että silloin helposti visio ohjaa työtä enemmän kuin meidän antama tilasuunnitelma ja lopputulos on iso, näyttävä, vaikea rakentaa ja kallis. Silloin jää arkkitehdiltä pääsuunnittelu, urakkakuvat ja detaljikuvat tekemättä, mutta vaikka otamme uuden halvemman arkkitehdin joka tekisi pääsuunnittelunkin, säästöä tulisi varmaan noin 10t€. Nyt meillä on kuitenkin idea, jota voitaisiin sitten viedä loppuun jonkun toisen kanssa.

Ei siis vielä olla saatu kaikkea kasaan. Ja lainaakaan ei viitsisi tässä vaiheessa vielä lisää hakea.

 

10 thoughts on “Alkavaa ahdistusta

  1. Ahdistusta täälläkin. Meillä on ollut haasteita tarjousten saamisen kanssa. Tällä hetkellä on kuulemma paljon tarjouspyyntöjä. Lammilta ja HB:ltä saatu, mutta Lammilta täytyy saada vielä tarkennusta. Lakkaa emme enää edes odota. Lisäksi meille on tulossa vielä yhden rakennusliikkeen tarjous. Passiivi- tai Siporex- ratkaisusta emme ole kiinnostuneita. Mietityttää silti, pitäisikö vielä pyytää jostain muualta ja kuinka kauan sen tarjouksen saaminen sitten taas kestää. Kustannuksia täytyy karsia meilläkin.

    Arkkitehdin ja tulevien asukkaiden yhteisen vision saavuttaminen voi myös olla haaste. Meillä oli aluksi ajatus perinteisemmästä puutalosta ja jotenkin kummasti päädyttiin modernimpaan kivitaloon. Arkkitehdin mukaan hän ei halua piirtää heti valmiiksi vanhanaikaista. Totta kuitenkin sekin, että tämä ratkaisu kestää paremmin aikaa.

    • Lakan edustajalla oli ollut jotain hämminkiä koneen kanssa (emolevy paukahtanut) ja osa sähköposteista ja tarjouksista oli hävinnyt. Voi olla, että teidänkin oma oli häipynyt siinä samalla.

  2. Kiitos tuskallisen rehellisestä kustannusten jakamisesta. Itsellä vasta tonttikaupat viikon päästä eli samat hommat lähiaikoina edessä.
    Käytiin Rakenna & Remontoi -messuilla Jämerän edustajien kanssa pitkät alustavat keskustelut ja he valottivat asiaa siten, että jokaisella talomerkillä on oma rakennusjärjestelmänsä. Se tarkoittaa esim. maksimikorkeuksia tiettyihin huonetiloihin, enimmäiskokoja aukonylityksille (eli ikkunoita), ontelolaattojen kokoja eli välipohjien mittoja yms. ja jos arkkitehti suunnittelee talon ilman mitään tiettyä valmistajaa mielessä, se ei ns. sovi kenellekään. Sitten jos talo piirretään jo valmiiksi vaikka Jämerän rakennusjärjestyksen mukaan, se saadaan optimoitua siten ettei todella kalliiksi tulevia erikoisratkaisuja tarvita. Sama pätee myös vaikka Lammiin jne. Eli he suosittelivat että ihan ekana valittaisiin talovalmistaja ja piirtäminen tehtäisiin vasta sitten ko. valmistajan rakennusjärjestelmän tuntevan arkkitehdin toimesta. Miinuksena tässä on tietty että vertailukelpoisia tarjouksia ei kerta kaikkiaan saa. Mutta olen toisaalta ymmärtänyt että hinnat ovat joka tapauksessa todella lähellä toisiaan.
    Tämä käy minulle järkeen ja ollaan pähkitty tässä nyt että miten itse edettäisiin. Valitako talotoimittaja ekana ja alkaa sitten piirtää taloa, jolloin on puolipakko ostaa runko valitusta firmasta, ellei sitten halua piirtää koko hoitoa uusiksi jonkun toisen firman mitoilla…?

    • Se taitaa olla, että lähinnä materiaali vaikuttaa siihen mitä voi rakentaa minkäkin talotoimittajan tuotteilla. Jämerän siporex ei ole yhtä “jäykkää” kuin raudoitettu valuharkko tai betonielementti, joten sillä ei saada samanmittaisia ylityksiä (ilman teräspalkkeja tai muita pilareita tukemassa). Tiilirungolla ei ole ollenkaan vetojäykkyyttä eli seinän suuntaisesti ei voi ripustaa mitään koska laasti ei sido tiiliä toisiinsa samalla lujuudella kuin valuharkkojen raudoitettu betoni tai betonielementti vaan kaikki pitää tukea altapäin. Ontelolaatat on samaa standardoitua kamaa joka toimittajalla ja niissä paksuus määrittelee kantavuuden ja maksimiylityksen. Jos valitsee talotoimittajan ensin, on aikalailla naimisissa sitten sen firman kanssa, kilpailuttaminen ei onnistu ja hinnat muuttuu apteekin hinnoiksi. Tällä hetkellä varmaan itse päättäisin ensin materiaalin ja sen mukaan mentäisiin. Ongelma ensirakentajalla tietysti on, että kun ei tiedä mitä mikin maksaa niin on vaikea sanoa mistä se pitäisi tehdä. Ylipäätään järjestys taitaa olla, että elementti on kallein, sitten valuharkot (mukaan lukien EPS), siporex, täystiili ja puu halvimpana. Itselle on ollut yllätys, että passiivikivitalojen tarjous on meillä kalliimpi kuin Lammin, vaikka passiivikivitalot mainostavat “kivitaloa puutalon hinnalla”. Toinen peukalosääntö näyttää olevan, että kaikki näyttävä on kallista. Isot ikkunat, korkeat tilat, suuret ylitykset jne.

      • Passiivikivitalojen EPS-harkko ei sinänsä ole materiaalina sen halvempaa kuin mitä esim. Lammiharkko. Kustannusetu syntyy siinä, että rungon pystytys EPS-harkolla on huomattavasti nopeampaa (säästää työaikaa ja timpurien tunteja) ja kivuttomampaa (painaa murto-osan perinteisestä harkosta), joten sen voi tehdä helposti “omana työnä”. Omatoimirakentajalle se on hyvä tapa tehdä ns. kivitalo puutalon hinnalla. Me pystytimme itse Passiivikivitalon rungon ja säästimme tässä noin 70 000 €, mikä olisi meidän tapauksessa ollut pystytysurakan hinta Lammi ym. vastaavilla harkoilla (pyysimme tähänkin vaihtoehtoon tarjoukset).

  3. Tämä kirjoitus on tuskallisen tuttu vuoden takaa. Me päädyimme rakentamaan niillä spekseillä, joilla alunperin suunnittelimmekin. Uskoimme säästävämme talotoimittajavalinnalla ja urakoitsijalla, mutta ei se ihan niin mennyt. Budjetti kasvoi lopulta lähes 100 000€. Meille tulee Passiivikivitalo, vaikka Lammin harkkotoimitus olisi ollut halvempi. Mutta toisaalta Lammissa rakentaminen olisi ollut kalliimpaa ja energiatehokkuus todella paljon huonompi. Tsemppiä pohdintoihin!

    • Piti vielä sanoa, että ainakin meidän kohdalla oltaisi säästetty sillä, että a) oltaisi otettu koko toimitus Bassolta (kustannukset kiinteät eikä yllätyksiä, kun ei ole monia eri urakoita) b) oltaisi otettu työt tuntihinnalla eikä urakoina.

    • Kiitos! toivottavasti se tästä pikkuhiljaa alkaa valkenemaan kumpaan sitä pitää kallistua. Nyt kun karsintaa on tehty niin talon osuus alkaa olla alle sen 400k€ millä uskaltaa alkaa hommiin. Vielä hieman kilpailutusta niin hyvä tulee 🙂 sanoi yltiöpositiivinen rakentaja projektin alkumetreillä.

  4. Moi, hyppään mukaan seurailemaan projektianne. Meillä betonielementtitalon rakentaminen loppusuoralla, tervetuloa kurkistamaan. Kustannusten kanssa kannattaa ottaa laput silmiltä. Ne eivät pienene. Minkään materiaalien hinnat eivät laske teidän proggiksen aikana. Ette kuitenkaan osaa tai muista budjetoida joka asiaa. Joka ikinen pieni teidän tai suunnittelijoiden tekemä virhe tulee kostautumaan tuhansien eurojen kustannuksina. Kaikki kuluja ei edes voi tietää, esim. louhiinta- ja maansiirtokustannukset elävät ihan omaa elämäänsä. Yllätyksiäkin voi tulla. Eli reilusti ilmaa budjettiin. Christan kanssa samoilla linjoilla, että jos laitatte 100 tonnia ylimääräistä niin voi olla varaa ostaa vielä huonekalujakin sitten joskus…
    Anteeksi inhorealismini mutta näin se vaan on.

    • Moi, teidänkin projekti on tullut tutuksi 🙂 Olen seuraillut sitä suurinpiirtein siitä asti kun tontti tuli hankittua. Pitää yrittää etsiä vielä josko jostain saisi nipistettyä jotta budjettiin jää ilmaa riittävästi. Projekteillahan on tapana ottaa aina vähintäänkin se aika ja raha mitä niille on allokoitu.

Leave a reply to Christa Cancel reply