Etiäppäin, sanoi rakentaja lumimyrskyssä

Palaveri arkkitehdin kanssa ja puhelu rakennesuunnittelijan kanssa antoivat taas uskoa tulevaisuuteen. Pidetään ulkonäöstä kiinni ja katsotaan mitä aikaiseksi saadaan. Rakennesuunnittelijan hyvä idea terassien tukemiseen – eli tiukka raudoitus ja jatketaan seinää palkiksi 150mm valuharkoilla – kuitenkin tarkoittaisi valuharkosta rakentamista (Lammi, Lakka, HB,…). Hämmentävää oli huomata, että sekä arkkitehdille että rakennesuunnittelijalle EPS-harkot olivat aivan vieraita. Luulisi viime aikojen rummutuksen passiivirakentamisesta ja asuntomessujen tehneen ratkaisua jonkin verran tunnetuksi. Olin jo jokseenkin alkanut kallistua EPS-harkkoihin lähinnä helpomman rakentamisen toivossa ja ajatellut, että kaippa se minäkin pystyn yhden talon rungon nostamaan, kun näyttää se muiltakin onnistuvan. Ja ystävistä löytyy jopa yksi elävä esimerkki passiivikivitalon itse tehneistä eli jonkinverran voisi kavereihinkin luottaa. Ainakin hyviä vinkkejä voisi saada.

Lakaltakin tullee tarjous pikapuoliin. Tarjouspyyntö jätettiin sisään jo joulukuussa ja nyt kolme peräänsoittoa myöhemmin se taitaa olla jo tulossa. HB:llekin piti laittaa pyyntö vetämään, että saadaan jonkinmoista kisaa aikaiseksi jos nyt sitten lämpöharkolla aletaan hommia tekemään. Passiivikivitaloillekin saatiin kilpailija, joten myös EPS-rintamalla voitaisiin vähän kisata. EPS:n kanssa on vain vielä epäselvää, miten terassit saataisiin roikutettua. Meidän rakennesuunnittelijamme lupasi irtisanoutua tehtävästä, jos talo tehdään niistä. Passiivikivitalot lupasivat, että terassit eivät ole ongelma, mutta sen kummempaa eivät suostuneet mainitsemaan tässä vaiheessa. Kyllähän varmaan kaikki voidaan tehdä, mutta onko se järkevää tai järkevän hintaista onkin sitten toinen kysymys.

 

3 thoughts on “Etiäppäin, sanoi rakentaja lumimyrskyssä

  1. “Olin jo jokseenkin alkanut kallistua EPS-harkkoihin lähinnä helpomman rakentamisen toivossa ja ajatellut, että kaippa se minäkin pystyn yhden talon rungon nostamaan, kun näyttää se muiltakin onnistuvan.”

    EPS tosiaan näyttää suht helpolta, mutta onko se sitten loppujen lopuksi – ja saako ne sahalaitapykälät nykyisin osumaan lomittain, niin että seinän pystytys varmasti ja varmuudella onnistuu? Ettei kävisi niin mitä kävi Villa Painajaisessa, eli tässä blogissa:

    http://villapainajainen.blogspot.fi/

    Tosin jos yksi EPS-talo on mennyt pystytyksen osalta pieleen, niin ei se tietysti sitä tarkoita, että ne olisi kaikki epäonnistuneet – ja Villa Painajaisen naapuritontilla oli ilmeisesti Villa Valkama, joka onnistui hyvin? (Tai no, enpä minä vantaalaisena noita Espoon asioita niin kovinkaan hyvin tunne)

    Noista suunnittelun kuluista uskoisin, että eivät tule toteutumaan ihan noin isoina? Eli jos budjetissa on nyt noin 50 tonnin aukko, niin ota suunnittelussa 5 tonnia arkkitehti+pääsuunnittelusta pois. Luulisi siinä kohtaa jo noin 25 tonnia riittävän oikein hyvin? Samoin tuo valubetonin harkkoseiniin 30 tuhatta euroa? Meneekö niin paljon jos betoni paikalle pumpattuna maksaa noin 150 euroa per tonni? Voisiko tästäkin nipistää pois esim. 5 tonnia?

    Toisaalta sitten viimeinen rivi eli “extrakulut”, sinne lisäisi toisen mokoman eli 10 tonnin lisää, koska 10 tonnin “vararahasto” näin isossa projektissa hupenee äkkiä, jos kustannusylitystä tai kokonaan ylimääräisiä kuluja vähänkin useammassa kohtaa.

    Noin muuten tuo budjettinne kyllä vaikutti aika harkitulta ja todellisen tuntuiselta. Ehkä hyvin tehdyssä budjetissa ylityksiä ei välttämättä tule. Mutta kyllä niihin silti kannattaisi budjetoida ihan reippaasti. Epävarmuustekijöitä rakentamisessa kuitenkin aina on. Oikeastaan vain 2 asiaa on varmuudella jo etukäteen tiedossa. Eli se että aikataulu ja budjetti ei ikinä ihan pidä. Näin ainakin valtaosassa tähän astisissa rakennusprojekteissa on tahtonut käydä.

    Tsemppiä projektiin!

    T: Blogin lukija Vantaalta

    • EPS-harkoissa näyttäisi olevan kahta koulukuntaa. Nämä sahalaitaiset ja sitten pontilla olevat. Olen antanut itseni ymmärtää, että nämä pontilla olevat (passiivikivitalo & palikka) olisivat helpompia kuin sahalaitaiset (malander, finn-eps) jotka ovat ilmeisesti varsin tarkkoja etteivät ala hammastaa.

      Valubetonin laskin 200e/m3 pumpattuna, josta voi sitten harkkotoimittajan kautta saada alennusta. Lakka ja Lammi ainakin saavat alennusta noin 45%, mutta kun pumppaus maksaa suurinpiirtein saman verran kuin betoni niin loppuvaikutus lienee noin 25% luokkaa.

  2. Meidänkin rakennesuunnittelija luopui leikistä, kun päädyttiin EPSiin. Rakennesuunnittelun teki Passiivikivitalojen oma suunnittelija. Meille jäi kyllä sellainen tunne, että oltaisi voitu ihan hyvin itsekin runko pystyttää ja tosiaan nuo Passiivikivitalojen harkot menevät vaivatta paikoilleen.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s