Viimeisen kahden kuukauden saldo

IMG_2041

Viime kuukaudet on pitänyt niin hoppua, että blogin päivitys on tullut laiminlyötyä. Töiden jälkeen kun menee tontille ja tulee puolenyön aikoihin kotiin, ei paljon suihkun ja nukkumaanmenon lisäksi pyöri mielessä. Otetaanpä pieni kertaus, mitä on tullut tehtyä.

Höyrysulun päälle nakuteltiin lautaa kahteen kerrokseen. Vinokoolaus kattoa jäykistämään 30cm jaolla ja siihen päälle normikoolaus vaakaan 60cm jaolla johon sitten rimakatto kiinnitetään. (Ja mahdolliset akustointilevyt, jos huopa ei riitä demppaamaan kaikuja riittävästi. Akustiikkalevyksi ajattelin laittaa joitain teollisuuskäyttöön tarkoitettuja esim. Parafon Buller levyjä. Meillä akustiikkalevyt jäävät suurimmaksi osaksi koivurimojen alle peittoon, jolloin ulkonäkö ei ole niin tärkeä. Hinta kuitenkin on noin 10-20% normaaleista akustointilevyistä (vrt. konto turvelevyt jne.)

Heti kun katto oli kutakuinkin ummessa otettiin villat katolle.

IMG_2045

Anpen pojat tulivat ripeästi hommiin ja muutama minuutti tontille saavuttuaan, letku oli jo katolla ja villaa tursusi putkesta.

IMG_2046IMG_2048

Tuntia myöhemmin 55cm villaa yläpohjassa, letku kerättynä pois ja miehet suihkuttelivat itseään puhtaiksi. Tikkaiden juurella näkyy kaikki sotku mitä miesten jäljiltä jäi. Villapaalien muovitkin oli niputettu kompakteiksi paketeiksi pihalle. Suosittelen!

IMG_2049

Takan piippua varten jätettiin yläpohjaan kipsilevystä tehty laatikko, josta villanpuhaltakin yläpohjaan könysi. Täytettiin aukko lasivillalevyillä, jotta lämpö pysyy sisällä ja viimeistellään tämä sitten kun piippu on asennettu. Vihdoinkin saatiin lämmitin puhaltamaan ja talon lämpö pysymään plussan puolella muuallakin kuin vesimittarin ympärille tehdyssä styroxlaatikossa 🙂

IMG_2050IMG_2082

IMG_2051 IMG_2093 IMG_2111

Nyt kun talossa on lämmin (5kw puhallin näyttää pitävän talon mukavasti noin +12-15 asteisena) oli mukava jatkaa ilmastointiputkien virittelemistä alakertaan, liimailla kosteiden tilojen harkkoseinät, tehdä kevyet väliseinät, alakerran kattojen alaslaskut ja vetää sähköt ja muut kaapelit (=läjäpäin CAT6-kaaplia dataa, taloautomaatiota, varashälytintä, paloilmoittimia, liiketunnistimia, kameroita jne. varten + antennikaapelit joka huoneeseen) paikalleen. Tosin tuohon yhden lauseen töihin meni kyllä varmaan kaksi kuukautta tai puoli kolmattakin. Väliseinät tuli tehtyä HB:n priimasta. Ohutsaumalaastin sijaan käytin Illbruckin kivilliimaa Starkin myyjän suosituksesta. Suosittelen myös muille, erittäin näppärä tuote. Käytännössä se on kuin pistooliurtsua. Kastele harkko, molempiin pontteihin palko vaahtoa, harkko paikalleen. 15 min ja harkko on kiinni kuin tauti. Ei sotkua, kovettunut ylipursunut liima lähtee puukolla. Jos tuntuu, että tämä oli tässä tällä kertaa, ruuvaat pistoolin kiinni ja lopetat siihen. Säkkikaman kanssa se on aina koko säkki tai ei mitään, laastisäkkien raahaaminen vs. urtsupurkkien raahaminen jne. Ja yhdellä purkillä tekee noin 7m2 seinää ja purkki maksaa tingittynä kympin eli rahallisestikaan ero ei ole merkittävä.

Kivitalo rinteeseen tuntuu kyllä hetkittäin huonolta ajatukselta (kaikki kiinnikeet on piikattava, kaikki tavarat on kannettava rinnettä ylös jne.) eikä sähkösuunnitelmatkaan olleet ihan meidän taloon tehdyt. Sähkösuunnitelmissa monet pistorasiat oli piirretty sarjaan, mutta loistava talotoimittajamme ei tietenkään ollut laittanut elementteihin kuin yhden putken per pistorasia joten yhteen rasiaan ei saanut menemään kuin yhden MMJ:n ja tämän takia kattoon jouduttiin laittamaan muutama jakorasia ja vetämään sieltä oksat pistorasioille. Lisäksi kantavista seinistä oli piirretty piuhoja menemään läpi kuin puuseinistä ikään ja 20cm valubetonin läpi ei ihan tuosta vaan kiskaista 12mm reikää – varsinkin kun seinissä on niin paljon rautaa kuin meillä. Yläkerran elementtien pistorasioista tulevat putket porasin välipohjan läpi alakertaan, jotta alakerran alaslaskuissa voi tehdä tarvittavat vedot.

IMG_2104

Kanssarakentajakin ehti eräänä päivänä tontille ja lastenhoidon, suunnittelun ja ruokahuollon lomassa ehti askarrella tulevaan pesuhuone/sauna-tilaan kunnon varaston! Vihdoinkin on tavarat jossain järjestyksessä. Suosittelen kaikille, on paljon helpompi löytää tavarat kun tarvitsee etsiä vain yhdestä huoneesta koko raksan sijasta 🙂

IMG_2114

Jostain raksablogista lueskelin, miten tämä rakentaja oli tunkenut itsensä cascon märkätilakoulutukseen vaikkei urakoitsija ollutkaan. Tästä innostuneena kävin itsekin läpi milloin koulutuksia olisi tarjolla ja Ardexilla oli tulossa märkätilapäivä tammikuussa. Otin töistä yhden päivän vapaata ja ilmottauduin koulutukseen, jossa käytiin läpi Ardexin märkätiloissa käytetyt tuotteet, märkätilavaatimukset rakennusteknisesti (mitä määräyksissä vaaditaan) sekä vielä käytännössä näytettiin läpivientien ja kaivojen tekemiset sekä 8+9 että S1-K järjestelmillä. Koulutus sai minut ainakin vakuuttuneeksi, että kyllähän tuonkin homman voi itse tehdä kunhan on vain huolellinen. 8+9 on säkkitavarana vähän työläämpi, mutta tuotteena muuten oikein hyvä. Siitä ei esimerkiksi voi tehdä liian paksua kerrosta kuten valmiista hyytelöstä vaan 8+9 kuivuu paksunakin kerroksena ihan normaalisti ja tekee vain kovan paksun kerroksen. Hyytelö liian paksuna kerroksena kuivuu kuin maali (nahoittuu pinnasta ja alle jää nestemäistä joka sitten myöhemmin hiljalleen kuivuessaan halkoo pintakerroksen -> ei pidä vettä), lisäksi 8+9 ei ole niin tarkka betonin kosteuden suhteen vaan sitä voi levittää märemmällekin betonille.

IMG_2145 IMG_2142

No, miten homma sitten sujui? Todettakoon ensimmäiseksi, että 8+9 on selkeästi ammattilaiskamaa -> kuivuu tosi nopeasti. Eli vaikka olin leikellyt vahvikenauhat valmiiksi oikean mittaisiksi ja suunnitellut työn, ensimmäisestä satsista (vaikka pieni olikin) jämähti puolet ämpäriin. Seuraavat satsit tehtiin suosiolla puolet pienemmiksi ja sitten homma alkoi sujua. Harjoittelukohteena käytin teknistä tilaa, johon ei välttämättä olisi vesieristystä tarvinnut edes tehdä. Toisaalta lämminvesivaraaja ja kaikki mahdolliset vesiputket liitoksineen ovat juuri siellä, joten vara ei venettä kaada ja sielläpä nämä harjoittelujäljet ovat kaikkein vähiten näkyvissä. Koulutuksesta oli hyötyä lattiakaivon eristämisessä ja myös sikäli, että oikea tapa sekoittaa tuo 8+9 on hiljalleen lisätä akrylaattineste jauheeseen ja sekoitella koko ajan, jotta seoksesta tulee “sileää”. Ohjeissa ei mainita missään tuota ja ilman koulutusta olisinkin varmaan laittanut juuri toisinpäin ja luultavasti vain mitannut oikeat määrät, kaikki ämpäriin ja sekoitusta päälle. 8+9:llä voi myös tehdä läpivientien tiivistämiset, sekoittamalla siitä pastamaista ja pursottamalla se kuin kermavaahto minigrip pussin avulla läpiviennin ympärille ja muotoilemalla kertakäyttölusikalla -> ei siis tarvitse kohtuu tyyriitä läpivientikappaleita. Nyt pitäisi keksiä vielä sopivat lattialaatat ja laatoittaa ainakin tuo tekninen tila, jotta saisi tuoda maalämpöpumpun sisälle.

IMG_2147

Eilen aloitin myös väliseinien umpeen laittamisen. Katosta jäi muutama paali 100mm isoverin villaa, jota ajattelin repiä puolikkaiksi ja laittaa näihin äänieristykseksi. Mielenkiintoista on aina, että tällainen ns. pienempi homma kuten seinien levyttäminen näyttää paljon isommalta ja enemmän rakentamista eteenpäin vievältä kuin esim. sähköjen vetäminen.

Advertisements

Maalämpöä valitsemassa

Image

 

Lämmönlähteen kanssa on käynyt vähän niinkuin monen muunkin idean kanssa. Ensin oli idea, että maalämpöhän se on ainoa oikea vaihtoehto. Sitten tuli keskusteltua muiden kanssa ja alkoi muhia idea hybridilämmityksestä (sähkökattila, ilma-vesi-lämpöpumppu, vesitakka, aurinkokeräin). KVV-vastaavan kanssa keskustelut johtivat siihen, että vesitakka jäi pois. Tosin siihen vaikutti myös hieman omat taipumuksetkin. En ole maailman ahkerin henkilö, joten jatkuva takan polttaminen tulisi lähinnä taakaksi eikä tontiltakaan irronnut puita monen vuoden tarpeisiin. Ja lopen lopuksi päädyttiin takaisin maalämpöön lähinnä helppouden ja viilennysmahdollisuuden myötä. 

Sitten siis tarjouksia hakemaan. Kuvat, energiatodistus ja e-lukulaskelmat toimittajille ja sitten vain tarjouksista valitsemaan paras. Näinhän sitä kuvitteli. Todellisuus oli sitten sitä, että tarjoukset vaihtelivat kuin maaurakka konsanaan. Tarjouksissa pumppuja oli 6kw-11kw väliltä, puskurivaraajalla tai ilman, vesivaraajat 180-500 litraa, lämpökaivon reiät 120-220m, viilennyksen kera ja ilman, lattialämmityksen kanssa ja ilman. Ja jokainen haluaisi käydä kasvotusten tarjoustaan läpi kanssasi ja esitellä vehkeitään (no pun intended), koska juuri tämä pumppu on markkinoiden paras. Myyjälle paras pumppu lienee kuitenkin se, josta tulee paras kate koska uskallan väittää, että pumppujen sisuskalut ovat 99% samat merkistä riippumatta. 

Miten siten tehdä valinta kun tarjoukset ovat kaikkea maan ja taivaan väliltä? Optimoitavia tekijöitä ovat ainakin hinta (pieni on isoa halvempi ja reikä lyhyempi), energian kulutus (pieni pumppu käyttäisi jonkinverran sähkövastusta kylminä päivinä) sekä kompressorin elinikä (elinikä mitataan lähinnä käynnistysten määrässä). Kompressorin elinikä lienee näistä se johon kannattaa jonkinverran panetua. Tuttujen alasta jotain ymmärtävien mukaan, kompressorin elinikään ei vaikuta niinkään se, kuinka paljon kompressori on käynnissä vaan kuinka usein se käynnistyy. Parasta olisi saavuttaa tasainen pitkä käynti. Kesällä kun pidetään lattialämmitystä käynnissä märkätiloissa ja hoidetaan maalämmöllä mahdollisesti talon jäähdytystä näitä käynnistyksiä tulee paljon. Jos märkätilat hoidetaan omalla jakotukilla, tulee käytössä olevasta vesimassasta varsin pieni ja se on nopeasti lämmitetty. Jos sen sijaan tehdään vaikka koko kerros samalla jakotukilla, mutta muiden huoneiden lämmitys pidetään nollilla termostaattien avulla pyöritettävä vesimassa olisi suurempi ja täten parempi kompuralle. (en tosin ymmärrä miksi se olisi suurempi jos termostaatit laittavat hanat kiinni makuuhuoneisiin ja vettä kiertää ainoastaan märkätiloissa, paremmin tietävät voinevat kommentoida.) Yleisesti jos käytössä on ainoastaan pumpun yhteydessä oleva 170-180 litran vesisäiliö, voisi olla hyödyllistä laittaa sen kylkeen vaikka 100 litran puskurivaraaja jotta pumpulla riittää töitä ja tarpeen tullen myös asukkailla suihkussa lämmintä vettä. 

Valaisevaa oli myös keskustella aiheesta pumpun mitoitus, kun tuntuu että tarjoukset ovat aivan villejä kuuden ja yhdentoista kilowatin välillä. Ilmeisesti kaikki mitoitukset voivat olla suurinpiirtein oikein. Yhdentoista kilowatin pumppu on täystehopumppu, jonka oletetaan selviävän koko talvesta ilman sähkövastusten käyttöä ja täten oikein mitoitettu. 6-8 kilowatin pumput tulevat käyttämään sähkövastuksia kylmimpinä päivinä ja ovat täten myös oikein mitoitettuja. Me ostajat saamme siten tarjouksia molempiin päihin ja päädymme sitten varovaisina siihen 8 kw pumppuun, koska ajattelemme että se 8 kw on varma kompromissi. Näin ohjaamme myös myyjiä tarjoamaan sen 8kw pumpun, vaikka 6kw olisi ihan riittävä. 

Tarjoukset meillä vaihtelivat paketista riippuen 18 – 24 000 välillä. Loppujen lopuksi päädyimme ottamaan pumpun tukusta, porauksen erikseen ja putkari asentaa pumpun. Suosittelen kuitenkin kovasti GreenPipea, Lämpöykköstä ja MAX’s toimittajia, jotka olivat hyvinkin avoimia ja selittivät miten mitoitus tapahtuu ja mitä kannattaa ottaa huomioon järjestelmää suunnitellessa.