Anturat valettu

Image

Siinähän se menee yhdellä miehellä nopsasti aamusella, kun klo 7 aloittaa hommat…no ei mennyt. Puoli kahdelta oli sekä valu että mies aika valmista kamaa. Edellisenä yönä tietysti muistui mieleen, että eikös niihin pilarien pohjiin tullutkin jotkut tartuntateräkset. Kuvista tarkistamaan ja kello herättämään tuntia aikaisemmin kuin alun perin oli suunnitelma, että ehtii leikata ja vääntää teräkset valmiiksi. Harvoin kun vielä valuhommia tekee niin ei oikein osaa arvioida paljonko sitä kuraa pitää muottiin laittaa, että vibratessa se tasoittuisi ja täyttäisi muotin sopivasti. Tuli sitten laitettua vähän reilulla kädellä ensimmäiset 5 kuutiota. Jälkikäteen sitä pinnasta lapioidessa ja laudalla tasoittaessa tuli vähän hiki ja pieni paniikki, että jos tämä tähän jässähtää ehtii niin timantilla tasoittaminen se vasta tympeää hommaa olisi.

Advertisements

Anturamuottia rakentamaan

Anturan mallia on RintaWillassa vatkattu kuin kermaa vaahdoksi. Runkopaketin myyjä suositteli tasapaksua anturalaattaa saksalaiseen malliin radonvarmana ratkaisuna ja lisäksi että sen päälle on helppo rakentaa elementtejä. Me kyseenalaistimme tätä rakennesuunnittelijan kanssa ja ehdotimme reunavahvisteista laattaa jonka päälle pitäisi olla yhtä näppärä tehdä. Kun sitten louhijat olivat tulossa tontille ja louhintatasot piti saada selville ja merkattua ennen maanantai-aamua niin perjantai-iltapäivänä saaduissa pohjakuvissa oli sitten tehty se tasapaksu anturalaatta. Soittaessani rakennesuunnittelijalle paljastui, että myyjä oli sanonut että tähän oli päädytty vaikka mitään ei sen kummemmin ollut kuitenkaan sovittu. Viimeinen kommentti asiaan oli ollut, että anturalaatta saa myyjältä enemmän tyylipisteitä radonvarmuuden takia. Oma moka sikäli, että tuli jätettyä asia vähän roikkumaan ilmaan ja rakennesuunnittelijan moka sikäli, että kuuntelee myyjää tarkistamatta siltä joka hänen palkkansa maksaa.

No, kun kiire on niin tehtiin sitten niillä kuvilla pohjatyöt. Tuliko sitten eroa siihen, että oltaisiin tehty pelkillä anturoilla on vaikea sanoa. Naapuri oli joutunut ampumaan koko pohjan sileäksi vaikka olisikin korkojen puolesta riittänyt, että olisi tehnyt vain anturoille sorapedit. Kun pohja oli saatu valmiiksi alkoikin sitten odottaminen. Pelkkien elementtikuvien tekemiseen on saatu tuhlattua 8 viikkoa! 6 viikon aikana saatiin aikaan pelkästään alakerran elementit. Siihen 2 viikkoa lisää niin meillä on yläkerran pitkät seinätkin. Lasiseinien osuudet sekä parvekkeet tuentoineen puuttuvat vieläkin. Tähän vielä sitten katselmoinnissa menevä aika, mahdolliset korjaukset, uudelleen katselmointi, rakennusvalvonnassa leimaaminen, elementtien valmistaminen ja laivaaminen suomeen ja tontille. Ei ihan mennä aikataulussa, jonka mukaan elementit olisi pitänyt asentaa jo viime viikolla.

Aikaa siis vapautui ja appiukon ja naapureina rakentavien kanssa pidettyjen “työmaakokousten” (meillä on mielestäni oikein mukava raksaajien pienyhteisö) seurauksena päätettiin sitten vaihtaa anturalaatasta normaaliin anturaperustukseen. Eräs naapureista teki finnfoamin muoteilla anturat ja kehui todella nopeaksi ja helpoksi tavaksi ja kohtuu halvaksikin. Siitä innostuneena aloin tarkistamaan kuinka suorassa sorapeti onkaan ja totesin, että pojat eivät tainneet kovin tarkasti vaaittaa kun lätkä tontilla oli pyörimässä. Heittoa oli noin 7 senttiä korkeimman ja matalimman kohdan välillä. Finnfoamin muoteissa anturan allakin on eriste, joten pohja pitäisi olla varsin hyvin vaaterissa. Tulisi siis aikamoinen lapiojumppa tai muottityypin vaihto. Yhtä “työmaakokousta” myöhemmin totesimme, että siinä tontillahan on melkein kaikki tarvittava materiaalikin valmiina vanerimuottia varten. Ei siis muuta kuin ilmoitus rakennusliikkeelle, että kun ette kerran saa niitä elementtikuvia valmiiksi niin minäpä teen sitten itse anturat sillä välillä. Naulapyssy, surrikoukku ja moottorisaha käteen ja nakertamaan. Säästyypä taas muutama tonni. 

20131017-165750.jpg

Tukimuuri

Image

Jutta Urpilaista lainaten, ensinnä tahtoisin kiittää taitavia työmiehiä ja tässä kohtaa erityisesti kaivurikuskiamme Teroa. Tero oli ensimmäinen (ja ainoa) joka osasi kysyä, että mitenkäs se tuo teidän talon ja autotallin väli on ajateltu tehdä. “No, kuinka niin?” “No siten, että jos minä tästä nyt kaivan autotallille paikan oikeaan korkoon niin teidän talon alta lähtee louheet ja sorat valumaan pois kun autotalli tulee noin kolmen metrin päähän talosta ja reippaasti alemmas.” Siis soittoa mestarille ja sen jälkeen rakennesuunnittelijalle, jolla olikin ollut jo epäilyksiä, että paikka voi olla vähän haastava toteutettava. No, rakennesuunnittelija tontille ja kaivuri kaivamaan kyseinen nurkka auki kallioon saakka ja sitten tukimuurin tekoon. Tontilla alunperin suunniteltu 30cm leveä ja metrin korkuinen muuri vaihtui sitten kuvissa 40cm leveäksi ja 1,2 – 1,5 metriä korkeaksi reippaasti raudoitetuksi pötkyläksi, jossa kulmasta ulos tuleva tappi tulee kannattelemaan yläkerran parvekkeen tukipilaria.

Image

Muuten oltaisiin jo sorapatjalla, mutta pieni lisätyö ennen anturavalua on aina paikallaan. Tänä vuonnahan ei tule talvea. Onneksi kaivurikuski oli juuri tämän viikon ottanut lomaa, koska muotin teko ei ihan viikonlopussa onnnistunut kuten rakentajanalku oli optimisti ajatellut. Koko viikkohan siihen meni ja perjantaina saatiin valu tehtyä. Kiitoksia vaan talkoomiehille ja appiukolle muotintekoavusta.

Image

Rautaa on Rolls-Royce mitoituksella eli riittävästi.  Pari vinkkiä muille valumuottia itse vääntäville:

1) muottivaneria tukevat kakkosneloset kannattaa laittaa tasan samalla jaolla ja juuri samoihin kohtiin molemmin puolin. On nimittäin huomattavasti helpompi saada se 8mm harjateräs menemään tuosta läpi kun reiät sattuvat kutakuinkin kohdalleen.

2) Kannattaa olla skeptinen kun Ramirent sanoo lukkojen toimivan 6mm raudalla. Eivät muuten toimi kuin uusina tai uudehkoina. 8mm oli ok, mutta senkin kanssa osa lukoista piti hakata ihan tappiin saakka, että ne ottivat kiinni.

3) muottilukot kannattaa kiinnittää niin, että pääset hakkaamaan niitä irtikin. Itsellä valui sen verran sepeliä muottia vasten, että jouduin lapiohommiin saadakseni kaikki lukot irti.

Image.

Muotti täytettynä. 5,5 kuutiota erilaisin lyhentein somistettua juoksevaa kultaa (ainakin hinnasta päätellen). Onneksi oli muottilukot, sillä tuon paksuimman kohdan alareuna meinasi vähän pullistella ja muutama kakkosnelonen sieltä korkkasikin irti ennen kuin muottilukko pysäytti.  Tässäkin kohtaa onnistuin ryssimään, sillä betonimenekkiä laskiessani unohdin tuon vinon kulman tuoman ekstran ja laskin kulman suorana. Kuorma oli sitten sen puoli kuutiota vajaa ja pumppuauto odotteli puoli tuntia ylimääräistä, että saatiin loput kurat paikalle.